Liikuntapalvelut kuutoskaupungeissa
Liikuntapalveluja koskeva lainsäädäntö
Kuntien tehtävänä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla. Kunnan vastuusta liikunnan ja huippu-urheilun edistämisessä säädetään liikuntalaissa (2015/390). Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. (Kuntaliitto).
Kuntien tehtävänä on lisäksi asukkaiden liikunta-aktiivisuuden seuraaminen. Kuntien tulee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (2021/612) 6 §:n mukaan valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Kuntien hyvinvointikertomuksiin on tarkoituksena sisällyttää myös liikuntaa koskevia tietoja. (Kuntaliitto).
Liikuntalaissa (2015/390) säädettyjen tehtävien toteuttaminen tulee kunnassa tapahtua eri toimialojen välisenä yhteistyönä ja kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä vahvistetaan liikunnan asemaa osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa sekä strategista kehittämistä. Liikunnan huomioiminen osana kunnan strategista kehittämistä tarjoaa mahdollisuuden kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden laaja-alaiseen edistämiseen. (Kuntaliitto).
Keskeisiä liikuntaan liittyvä päätöksiä tehdessään kunnan tulee huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kuntalain (2015/410) säädösten mukaisesti. Sivistysvaliokunnan mietinnössä (SiVM18/2014 vp) korostettu perusperiaatetta, jonka mukaan kuntien tulee voida järjestää lakisääteisiä liikuntapalveluita kuntalaisille julkisena palveluna ja hinnoitella liikuntapalvelut siten, että kuntalaiset voivat niitä varallisuudestaan riippumatta käyttää. Yleisten edellytysten luomisessa kuntien on huomioitava yksityisten liikuntapalveluiden yleistyminen.
Kuntaliiton vuodelle 2025 laaditussa visiossa kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat liikunnasta iloa, elämyksiä ja lisää työkykyä. Visiossa kuntien liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja kuntalaisten helposti saavutettavissa. Esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Kuntaliitto kannustaa kuntia muun muassa kunnostamaan koulujen pihoja arki- ja lähiliikuntapaikoksi sekä solmimaan yhteistyö- ja kumppanuushankkeita eri toimijoiden kanssa. (Kuntaliitto).
Liikuntapalvelujen järjestäminen kuutoskaupungeissa
Kuutoskaupunkien liikuntapalvelupalveluissa ja niiden järjestämistavoissa on eroja, jotka on huomioitava kuutoskaupunkien tietoja vertaillessa. Esimerkiksi kaupungin maantieteellinen koko ja sijainti voi vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan. Alla on kuvattu kuutoskaupunkien liikuntapalvelujen organisaatio- ja palvelurakenteita.
Helsinki
Liikuntapalvelukokonaisuus on osa Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa, joka toimii kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa. Palvelukokonaisuuden ydintehtävät ovat arki- ja hyötyliikkumisen, omaehtoisen liikunnan sekä organisoidun liikunnan ja urheilun edistäminen.
Liikuntapalvelukokonaisuus ylläpitää ja kehittää sisä- ja ulkoliikuntatiloja, kuten liikuntahalleja, -puistoja, kenttiä ja uimahalleja omaehtoisen liikunnan ja liikunnan järjestötoiminnan tarpeisiin. Keskeisiä tuotettavia ulkoilupalveluita ovat hiihtoladut ja ulkoilureitit, uimarannat, virkistyssaaret, lähiliikunta- ja ulkokuntoilupaikat. Liikuntapalvelut tuottaa myös ohjattuja liikuntapalveluita ensisijaisesti niille kaupunkilaisille, joita järjestöjen, yhdistysten ja liikuntayritysten palvelut eivät tavoita. Pääasiallisia kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret, sekä ikääntyneet ja soveltavan liikunnan asiakkaat.
Liikuntapalvelut vastaa hallinnoimiensa liikuntapaikkojen asiakaspalvelusta, hoidosta ja ylläpidosta. Ostopalveluna tuotetaan muun muassa vesiväylien ja osan luistinratojen sekä muissa kunnissa olevien ulkoilualueiden ja vierasvenesatamien ylläpito. Liikuntapaikkarakentaminen on pääasiallisesti budjetoitu kaupunkiympäristön toimialalle.
Liikuntapalvelukokonaisuus luo edellytyksiä liikunnan kansalaistoiminnalle myöntämällä avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille sekä muille yhdistyksille. Lisäksi toimintaa tuetaan ja mahdollistetaan myöntämällä subventoituja käyttövuoroja liikuntapalvelun hallinnoimiin liikuntapaikkoihin sekä koulujen liikuntasaleihin ilta- ja vapaa-ajankäytön osalta.
Viimeaikaisena muutoksena on vuonna 2022 arki- ja hyötyliikkumisen edistämisen lisääminen liikuntapalvelukokonaisuuden ydintehtäväksi ja vuonna 2023 aloittanut liikkumisen edistämisen yksikkö, joka huolehtii kaupunkitasoisesti liikkumisen edistämisen koordinoinnista kaupungin sisällä ja eri sidosryhmien kanssa.
Liikuntapalvelukokonaisuus seuraa eri ikäisten kuntalaisten sekä oman henkilöstönsä liikkumista ja liikunta-aktiivisuutta lukuisten eri tutkimusten (esim. Kouluterveyskysely, TerveSuomi, Kunta10) avulla. Kaupunkilaisten osallistumista kaupungin liikuntapalveluihin seurataan tarkastelemalla mm. erilaisten liikuntapaikkojen ja -palveluiden käyntikertoja ja palvelujen kustannuksia mm. yksikkökustannuslaskelmilla. Parhaillaan työstetään myös liikunnan palveluverkkokuvausta ja liikuntapalvelujen visiotyö 2033 julkaistaan vuonna 2024.
Espoo
Liikunta ja Urheilu on osa Elinvoiman tulosaluetta. Liikunta ja urheilu järjestää asukkailleen kaikenlaista sisä- ja ulkoliikuntaa. Tulosyksikkö toteuttaa palvelut itse, yhteistyössä laajan seurakentän ja liikuntayritysmaailman kanssa. Painopisteenä ovat lapset ja nuoret, perheet, seurayhteistyö, erityisryhmät ja seniorit.
Liikuntapaikkojen rakentamisesta vastaavat tilapalvelut (talorakentaminen), Kaupunkiympäristö (kevyen liikenteen väylät, ulkoiluverkko, Viheralueet (koulujen ja päiväkotien liikuntapaikat) ja Liikunta ja urheilu (kentät, ladut, polut, uimarannat, ulkoliikunta-alueet, kuntoportaat yms.). Hoidamme liikuntapaikkojen kunnossapidon pääosin itse, mutta esimerkiksi kenttien jäädytys tapahtuu ostopalveluna.
Tulosyksikkö avustaa seuroja n. 5.1 milj. eurolla. Valtaosa avustuksista kohdentuu vuokra-avustuksiin, yleisavustuksiin ja erityisryhmiin. Muilla avustuksilla tuemme ohjaaja/valmentajakoulutusta ja menestyviä urheilijoita. Avustuksia saavat pääosin vain alle 22-vuotiaat. Tuemme lisäksi tapahtumien toteutusta.
Teemme laajaa kumppanuutta myös niiden seurayhteisöjen kanssa, jotka ovat itse rakentaneet liikuntapaikkoja omaan käyttötarkoitukseen. Pyrimme ohjaamaan ko. tiloihin myös varhaiskasvatusta ja kouluja. Toteutamme laajamittaisia hankkeita (esim. Leiki ja Liiku –toiminta) seurojen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Seura- ja yritysyhteistyö ulottuu myös ohjattuun liikuntaan, uimaopetukseen ja erilaisiin tapahtumiin. Uimahallien kiinteistöhuolto on siirtynyt / siirtyy tilapalveluiden hoitoon.
Liikunta-aktiivisuutta seurataan erilaisin mittarein. Seuraamme seurojen onnistumista, jäsenmääriä, uimahallien käyttäjätilastoja, saatuja maksuja. Laskemme liikkujien määrää kentillä, laduilla, ulkokuntosaleilla ja muissa liikuntahalleissa.
Vantaa
Liikunnan palvelualue edistää ja tukee liikunnan harrastamista ja luo liikkumisen olosuhteita Vantaalla. Palvelualue vastaa kaupungin liikuntapalveluiden järjestämisestä, liikuntapaikkojen ylläpidosta ja kehittämisestä sekä liikuntajärjestöjen toiminnan tukemisesta. Liikunnan palvelualue kuuluu kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialaan.
Liikunnan palvelualue tarjoaa vakiintuneiden toimintojen ja erilaisten hankkeiden avulla palveluita raskausajan elintapaneuvonnasta toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden palveluihin asti. Olemassa olevia palveluita on kehitetty elämänkaariperiaatteen mukaisesti, jotta entistä useammalla vantaalaisella olisi mahdollisuus fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan kaikissa elämänkaaren vaiheissa.
Liikunnan palvelualue vastaa liikuntapaikkojen hoidosta ja ylläpidosta. Liikuntapaikkojen kehittämisen edellyttämät investointimäärärahat on budjetoitu kaupunkiympäristön toimialalle.
Liikunnan palvelualue tukee kansalaistoimintaa myöntämällä avustuksia ja osoittamalla liikuntapaikkoja toimintaa varten. Liikunnan palvelualue myöntää käyttövuorot myös päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tiloihin.
Liikkuva Vantaa – Vantaan ensimmäinen liikkumisohjelma on valmistunut. Ohjelman tavoitteena on edistää vantaalaisten arkiaktiivisuutta ja poistaa liikkumisen esteitä. Ohjelma on tehty ja sitä toteutetaan yhteistyönä kaikilla kaupungin toimialoilla.
Vantaalaisten liikunta-aktiivisuutta seurataan mm. liikuntapaikkojen ja ohjatun toiminnan käyntimäärillä, palveluiden myynnin seuraamisella sekä valtakunnallisista aineistoista saatavilla tutkimustiedolla.
Turku
Liikuntapalvelut toimii Turun kaupunkiorganisaatiossa omana palvelukokonaisuutenaan, jonka päättävänä toimielimenä on liikuntalautakunta. Turun liikuntapalvelut koostuu liikuntapaikkayksiköstä sekä liikunnallisen elämäntavan yksiköstä.
Liikuntapalvelujen tehtävänä on aktivoida turkulaiset liikkumaan ja parantamaan hyvinvointiaan liikunnan avulla. Liikuntapalveluiden keskeisiä tuottamia palveluita ovat sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen ylläpito ja kehittäminen, liikuntaolosuhteiden vuoronjako ja sen kehittäminen, liikuntapalveluiden koordinointi ja järjestäminen, seurayhteistyö sekä liikunta- ja urheiluseurojen ja yhdistysten avustaminen.
Turun kaupungin liikuntapalvelut toimivat sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen rakennushankkeissa tarpeen määrittäjinä sekä käyttäjän edustajina. Pääasiallisesti liikuntapaikkarakentaminen on budjetoitu ulkoliikuntapaikkojen osalta kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudelle ja sisäliikuntapaikkojen osalta tilapalveluille. Ylläpito on tuotettu osin liikuntapalveluiden omana palveluna ja osin ostopalveluna.
Liikuntapalvelut tukee kansalaistoimintaa myöntämällä vuosittain avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille. Avustaminen painottuu seurojen ja yhdistysten perustoiminnan tukemiseen. Perustoimintaa tuetaan pääosin toiminta- ja olosuhdeavustuksilla, joissa painotetaan lasten ja nuorten toimintaa. Lisäksi kaupungin liikuntatilojen hinnat liikuntapaikoilla ovat merkittävästi subventoituja. Vuodesta 2025 alkaen avustus- ja tilahinnoittelumalli uudistuu. Avustusuudistuksen kärkenä Turku antaa vuosittain jokaiselle 7–19-vuotiaalle turkulaiselle 160–300 euron arvoisen Harrastekortin, jonka lapsi/nuori käyttää ohjattuun liikuntaharrastamiseen turkulaisissa liikunta- ja urheiluseuroissa. Lisäksi kaupunki tukee sekä kunnallisten että yksityis- ja yhdistysomisteisten liikuntatilojen käyttöä n. 70 prosentilla 7–19-vuotiaiden liikuntatoiminnassa.
Kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta seurataan erilaisilla mittareilla kuten liikuntapaikkojen ja ohjatun toiminnan käyntimäärillä, liikuntapaikkojen varausasteilla, palveluiden myynnin seuraamisella sekä valtakunnallisista aineistoista saatavilla tutkimustiedolla.
Tampere
Liikuntapalvelujen kokonaisuus kuuluu liikunnan ja nuorison palveluryhmään ja edelleen Tampereen sivistyspalvelujen palvelualueeseen ja toimii kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa. Liikunnan ja nuorison palveluryhmässä on kolme palveluyksikköä: nuoriso- ja ohjauspalvelut, sisäliikunnan ja tapahtumatoiminnan olosuhdepalvelut sekä ulkoliikunnan ja uimahallien olosuhdepalvelut. Lisäksi palveluryhmään kuuluu tukipalvelut, joka sisältää asiakaspalvelun, viestinnän sekä kehittämistoiminnan.
Liikuntapalvelujen tehtävä on tamperelaisten aktiivisen elämäntavan edistäminen. Liikuntapalvelut vastaa liikuntalaissa kunnalle osoitettujen liikuntapalvelujen järjestämisestä. Sisä- ja ulkoliikunnan olosuhteilla sekä liikunnan ohjauksella mahdollistetaan asukkaiden omaehtoista liikkumista, seurojen yhteisöllistä harjoitus- ja kilpailutoimintaa sekä liikunnan ja kulttuurin tapahtumia.
Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentaminen on budjetoitu pääosin elinvoiman palvelualueelle. Liikuntapalvelut toimivat sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen rakennushankkeissa tarpeen määrittäjinä sekä käyttäjän edustajina. Lisäksi liikuntapaikkarakentamista on budjetoitu liikunnan ja nuorison palveluryhmälle sekä kaupunkiympäristön palvelualueelle.
Kaupungin liikuntapaikkoja ylläpidetään liikunnan ja nuorison palveluryhmän omana palveluna, kaupunkiympäristön palvelualueen palveluna ja osin ostopalveluna. Liikuntapalvelut vastaa liikuntapaikkojen kunnossapidon lisäksi hallinnoimiensa liikuntapaikkojen ja koulujen liikunta- ja luokkatilojen sekä päiväkotien liikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäytön tilavarauksista (yli 700 varattavaa tilaa). Liikuntapaikkojen siivous- ja kiinteistönhuoltopalvelut hankitaan ostopalveluna.
Liikunnan kansalaistoimintaa tuetaan subventoiduilla käyttövuoroilla liikuntapalvelujen hallinnoimiin liikuntatiloihin ja -paikkoihin, myös koulujen liikuntasaleihin ilta- ja vapaa-ajankäytön osalta sekä myöntämällä avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille sekä muille liikuntatoimintaa järjestäville yhdistyksille.
Asukkaiden liikunta-aktiivisuutta seurataan liikuntatilojen kävijämäärillä, ohjatun toiminnan osallistujamäärillä, seuraamalla palveluiden myyntiä ja kaupungin toteuttamista selvityksistä sekä valtakunnallisista aineistoista saatavilla tutkimustiedolla.
Oulu
Oulun kaupungin liikuntapalvelut on osa Sivistys- ja kulttuuripalveluita ja toimii Hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisuudessa. Liikuntapalvelut järjestää kaikille kuntalaisille erilaisia sisä-, ulkoliikunta- ja ohjauspalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa ikään, sukupuoleen, varallisuuteen, liikunta-aktiivisuuteen tai liikuntataitoihin katsomatta.
Ulkoliikuntapaikkojen rakentaminen on lähtökohtaisesti liikuntapalveluiden vastuulla ja rahoittamana. Sisäliikuntapaikkojen suunnittelu ja rakentaminen on konsernipalveluiden taseyksikön vastuulla. Liikuntapalvelut operoi vuokralaisena kaupungin omistamissa liikuntalaitoksissa ja organisoi toiminnan. Lisäksi liikuntapalvelut toimii tilaajana liikuntapaikanhoidon, siivouksen ja asiakaspalvelun osalta sekä vastaa käyttökustannuksista. Liikuntapalvelut subventoi seurojen ja yhdistysten käyttövuorojen maksuja sekä myöntää erilaisia avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille luomalla olosuhteita eri seuroille, yhdistyksille ja järjestöille.
Liikuntapalveluiden järjestämistapa on vakiintunut, jossa kaikki liikuntapaikanhoito, siivous, asiakaspalvelu, ICT-palvelut ja kiinteistönhoito sekä osa ohjatuista liikuntapalveluista ostetaan yrityksiltä, urheiluseuroilta, yhdistyksiltä ja yksityisiltä toiminnan harjoittajilta.