Palvelut ja niiden käyttö

Kunnan järjestämä ja tukema varhaiskasvatus

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on kasvanut kuutoskaupungeissa viime vuosien aikana. Osallistumisasteen nousun lisäksi on tunnistettu myös se, että lapset tulevat varhaiskasvatukseen entistä nuorempana.

Kuutoskaupunkien järjestämässä tai tukemassa varhaiskasvatuksessa oli vuonna 2024 yhteensä 90 751 varhaiskasvatusikäistä lasta. Lasten määrä kasvoi edellisvuodesta 207 lapsella. Varhaiskasvatuksen palveluissa ja kerhotoiminnassa oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 82,4 prosenttia kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Osuus vaihteli Vantaan 81,2 prosentista Oulun 86,3 prosenttiin. Lisäksi lapsia oli myös kotihoidon tuen piirissä.

Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä lähes kaksi kolmasosaa (65,9 %) oli varhaiskasvatuksessa kunnallisessa päiväkodissa vuoden 2024 lopussa. Kuutoskaupunkien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2024 lopussa varhaiskasvatuksessa 72 487 lasta.

Vuonna 2024 varhaiskasvatukseen osallistui kuutoskaupungeissa yhteensä 22 410 alle 3 -vuotiasta lasta. Määrä väheni edellisvuodesta 1 242 lapsella. Alle 3 -vuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatuksen palveluihin sen sijaan on kasvanut kaikissa kuutoskaupungeissa viimeisen viiden vuoden aikana (+ 8 prosenttiyksikköä). Kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna 2024. Osallistumisasteen nousun lisäksi on tunnistettu myös se, että lapset tulevat varhaiskasvatukseen entistä nuorempana.

Esiopetus

Lain mukaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksen järjestämislupa on myös osalla yksityisistä oppilaitoksista, joita on etenkin pääkaupunkiseudulla. Näissä toimipaikoissa esiopetuksessa olevat lapset eivät ole mukana kuutoskaupunkien esiopetuksen lapsimäärissä ja se vaikuttaa kaupunkien esiopetukseen osallistuneiden lasten tällä raportilla esitettyyn osallistumisasteeseen. Kaupungit hankkivat osan esiopetuksesta yksityisiltä palvelutuottajilta.

Kuutoskaupungeissa oli vuoden 2024 syksyllä 17 063 esiopetukseen osallistuvaa lasta. Esiopetukseen osallistuneiden lasten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli kuutoskaupungeissa keskimäärin 93,8 prosenttia kasvaen 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Luvut sisältävät myös perusopetukseen valmistavan opetuksen. Esiopetukseen liittyvään varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus vaihteli vuonna 2024 Espoon 92,4 prosentista Helsingin 98,9 prosenttiin.

Avoin varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen palveluihin sisältyy myös avointa varhaiskasvatusta, esimerkiksi kerhotoiminta sekä asukas- ja leikkipuistot. Helsingin leikkipuistoissa järjestetään iltapäivisin perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa. Lisäksi Espoossa alakoululaiset käyttävät laajasti asukaspuistojen toimintaa.

Kunnallista kerhotoimintaa on tarjolla kaikissa kuutoskaupungeissa. Kerhotoiminta on säännöllistä ryhmämuotoista varhaiskasvatusta ensisijaisesti kotona oleville 2–5-vuotiaille lapsille. Lasten kotihoidon tuella olevat lapset voivat osallistua kerhotoimintaan. Osassa kuntia järjestetään myös muuta avointa toimintaa esimerkiksi perhekerhoja. Avoin varhaiskasvatus on maksutonta kaikissa kuutoskaupungeissa.

Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä (10 kk–6 v) kunnalliseen kerhotoimintaan osallistui vuoden 2024 lopussa 1 087 lasta, mikä oli 1,2 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä. Kaupunkien välillä ei ollut suurta eroa osallistuneiden osuudessa. Kerhotoimintaan osallistuneiden lasten lukumäärä on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana Turkua lukuun ottamatta kaikissa kuutoskaupungeissa. Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että kerhotoiminnan osallistumismäärissä on kuukausittaista vaihtelua.

Varhaiskasvatus kunnallisessa päiväkodissa

Kuutoskaupunkien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 72 487 lasta. Lasten määrä kasvoi edellisvuodesta kaikissa kaupungeissa kasvaen yhteensä 917:sta lapsella. Vuonna 2024 alle 3-vuotiaiden osuus on laskenut edellisestä vuodesta, kuitenkin heidän osuutensa kunnallisissa päiväkodeissa olevista lapsista on noussut kaikissa kuutoskaupungeissa vuoteen 2021 verrattuna. Hieman alle joka neljäs kunnallisissa päiväkodeissa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista oli alle 3-vuotias vuonna 2024.

Ilta- ja ympärivuorokautinen varhaiskasvatus järjestetään pääosin kunnallisissa päiväkodeissa. Kuutoskaupunkien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2024 lopussa 2 043 ilta- ja/tai ympärivuorokautista varhaiskasvatusta tarvitsevaa lasta.

Henkilöstö

Kuutoskaupunkien päiväkodeissa oli vuoden 2024 lopussa 15 941 työntekijää. Kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstön (ilman varahenkilöitä) osuus henkilöstöstä oli 86,0 prosenttia. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien vakanssien osuus kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstöstä oli kuutoskaupungeissa vuonna 2024 50 prosenttia ja varhaiskasvatuksen opettajien vakanssien osuus 46,5 prosenttia ja sosionomien 2,2 prosenttia.

Laadukas varhaiskasvatus tarvitsee toteutuakseen osaavan, koulutetun ja hyvinvoivan henkilöstön. Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen uudistus vuoteen 2030 mennessä edellyttää, että varhaiskasvatuksen lakisääteisestä henkilöstöstä kaksi kolmasosaa on korkeakoulutettuja, joko varhaiskasvatuksen opettajia tai -sosionomeja. Lastenhoitajien määrä vähenee ja osuus henkilöstöstä tulee olemaan noin kolmannes.

Keväällä 2023 kuutoskaupungit arvioivat puuttuvan korkeakoulutetun henkilöstön määräksi 11 000. Allianssityön piirissä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja kaupungit tarkensivat osaajatarvetta ja päätyivät yhdessä lukuun 8 000 korkeakoulutettua osaajaa vuoteen 2032 mennessä.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön kehittämisohjelman, jossa kehitetään ja pilotoidaan tilauskoulutusmalli.  OKM on jakanut kuutoskaupungeille 6 miljoonan euron erityisavustuksen. Tilauskoulutusmallissa kaupungin varhaiskasvatuksen alan työntekijöitä koulutetaan varhaiskasvatuksen opettajiksi tai sosionomeiksi.

Kunnallinen perhepäivähoito

Kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten osuus kaikista kunnan järjestämässä ja tukemassa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on vuosi vuodelta vähentynyt kaikissa kuutoskaupungeissa. Vuonna 2024 osuus oli enää 1,0 prosenttia kunnan järjestämässä ja tukemassa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, yhteensä 899 lasta.

Henkilöstö

Kotonaan työtä tekeviä perhepäivähoitajia oli vuoden 2024 lopussa kuutoskaupungeissa yhteensä 119, mikä oli 5 hoitajaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Ryhmäperhepäivähoidon henkilöstömäärä väheni edellisestä vuodesta 34 henkilöllä ollen vuoden 2024 lopussa yhteensä 157. Ryhmäperhepäivähoidon kysyntä on joissakin kunnissa laskenut, mutta sitä on osassa kunnista myös suunnitelmallisesti vähennetty. Ryhmäperhepäivähoitoa ei järjestetä lainkaan Turussa ja Tampereella.

Yksityinen varhaiskasvatus

Yksityisellä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatusta, jonka yksityinen henkilö, yhteisö, säätiö tai julkisyhteisön perustama liikeyritys tuottaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, että sopimuksen tai hallintopäätöksen perusteella asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. (540/2018 § 43)

Yksityistä varhaiskasvatusta järjestetään joko palvelusetelillä tai ostopalveluna. Lisäksi on olemassa yksityisen hoidon tuki, joka ei ole osa kunnan järjestämää varhaiskasvatusta. Yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämisen kokonaisuuteen vaikuttaa se, että siihen liittyvä lainsäädäntö on osin puutteellinen ja sovellettavat säädökset tulevat osittain muusta kuin muuta varhaiskasvatusta koskevasta lainsäädännöstä. Palvelusetelin osalta varhaiskasvatukseen sovelletaan oman lainsäädännön puuttuessa lakia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa oli kuutoskaupungeissa vuoden 2024 lopussa 16 524 lasta eli hieman alle viidennes varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus varhaiskasvatuksessa olevista lapsista vaihteli Helsingin 10,7 prosentista Turun 31,4 prosenttiin. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kuutoskaupungeissa laski edellisvuodesta 3,8 prosenttia.

Tarkasteltaessa kuutoskaupunkien yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, heistä 61,8 prosenttia oli palvelusetelillä järjestetyssä varhaiskasvatuksessa yksityisen hoidon tuella tuetussa varhaiskasvatuksessa 30,1 prosenttia ja ostopalveluna hankitussa varhaiskasvatuksessa 8,1 prosenttia.

Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteli

Palveluseteli on yleisin tapa järjestää yksityistä varhaiskasvatusta. Vuoden 2024 lopussa kuutoskaupungeissa oli palvelusetelillä järjestetyssä varhaiskasvatuksessa yhteensä 10 216 lasta. Lasten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta Espoossa (+15 %). Muissa kaupungeissa, joissa palveluseteli on käytössä, lasten lukumäärä väheni edellisvuodesta. Helsingissä palveluseteli ei ole käytössä.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tuki koostuu lakisääteisestä hoitorahasta ja hoitolisästä. Hoitorahaa maksetaan samansuuruisena kaikille tukea saaville lapsille. Tulosidonnainen hoitolisä kohdentuu pienituloisille perheille. Kunnat voivat maksaa lakisääteisten tukien lisäksi kunnallisia lisiä itse määräämillään perusteilla. Kaikissa kuutoskaupungeissa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä.

Vuoden 2024 lopussa kuutoskaupungeissa oli yksityisen hoidon tuella tuetussa varhaiskasvatuksessa 4 969 lasta. Yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä laski edellisvuodesta Oulua lukuun ottamatta kaikissa kaupungeissa.

Ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus

Vuoden 2024 lopussa kuutoskaupunkien ostopalveluna hankkimassa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 1 339 lasta. Espoossa (641 lasta) ja Oulussa (399 esiopetusikäistä lasta) ostopalveluna hankitun varhaiskasvatuksen osuus oli muita kaupunkeja suurempi. Ostopalvelu on vähentynyt erityisesti palvelusetelin käyttöönoton myötä.

Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuslakiin tuli 16.12.2021 lasten tukemiseen liittyen merkittäviä muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.8.2022. Muutoksen myötä laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, annettavasta tuesta ja tuen toteutuksesta sekä tuen tarpeen arvioinnista, tuen muodoista, tukipalveluista, hallintopäätöksen antamisesta sekä muutoksenhausta.

Varhaiskasvatuksessa annettava tuki toteutetaan inklusiivisesti osana varhaiskasvatuksen toimintaa. Tukemisen rakenteet suunnitellaan siten, että lapsen tarvitsema tuki voidaan järjestää mahdollisimman pitkälle niin, että lapsen ei tarvitse vaihtaa varhaiskasvatuspaikkaa.

Kuutoskaupunkien järjestämässä varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 8 793 tukea tarvitsevaa lasta, joiden tuen tarpeesta on tehty hallintopäätös. Määrä kasvoi edellisvuodesta 14,2 prosenttia. Tukea saavista lapsista 89,5 prosenttia (7 866 lasta) oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.

Henkilöstö

Keskeinen rooli lasten tukemisessa on varhaiskasvatuksen erityisopettajilla, joita työskentelee varhaiskasvatuksen toimipaikoissa sekä lasten tuen järjestämisen ja konsultoinnin tehtävissä. Vuonna 2024 työskenteli Helsingissä 127, Espoossa 91, Vantaalla 76, Turussa 52, Tampereella 58 ja Oulussa 71 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Lisäksi erityisryhmissä ja integroiduissa erityisryhmissä työskenteli Helsingissä 95, Espoossa 28, Vantaalla 41, Turussa 9 ja Tampereella 12 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.

Erityispedagogisen tuen lisäksi on lasten tukemiseen kohdennettua muuta henkilöstöä, esimerkiksi erityisavustajia, lasten tuen lastenhoitajia ja taide- ja liikuntapedagogeja. Tukitoimena käytetään myös lasten ja henkilöstön välisen suhdeluvun väljentämistä tai muita ryhmäkoon pienentämisen järjestelyjä, kuten pienennettyjä ryhmiä.

Lasten kotihoidon tuki

Kotihoidon tuki ei ole lain tarkoittamaa varhaiskasvatusta. Perhe voi saada kotihoidontukea alle 3-vuotiaasta lapsesta, jos lapsella ei ole paikkaa varhaiskasvatuksessa.  Kotihoidon tuki koostuu lakisääteisestä hoitorahasta, tulosidonnaisesta hoitolisästä sekä mahdollisesta kuntalisästä. Kunnat päättävät itsenäisesti kuntalisien maksamisesta, maksamisen ehdoista ja kuntalisän suuruudesta. Lasten kotihoidon tuen kunnallista lisää maksettiin vuonna 2024 Helsingissä ja Espoossa.

Lasten kotihoidon tuella oli kuutoskaupungeissa vuoden 2024 lopussa 11 468 varhaiskasvatusikäistä lasta. Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä lapsista keskimäärin 10,5 prosenttia hoidettiin kotihoidon tuella joulukuussa 2024. Osuus vaihteli Oulun 8,7 prosentista Vantaan 11,8 prosenttiin. Kotihoidon tuella hoidetuista lapsista valtaosa on alle 3-vuotiaita. Kuutoskaupunkien 10kk–2-vuotiaista lapsista hoidettiin vuoden 2024 lopussa kotihoidon tuella 28,2 prosenttia.