Varhaiskasvatusikäinen väestö
Kuutoskaupungeissa oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 106 747 varhaiskasvatusikäistä eli 1–6-vuotiasta lasta, joka oli 37 prosenttia koko Suomen vastaavan ikäisistä lapsista. Varhaiskasvatusikäisten määrä kasvoi Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Varhaiskasvatusikäisen määritelmä vaihtui 10 kk-6-vuotiaista 1–6-vuotiaisiin vuoden 2025 tiedonkeruussa.
Alle 3-vuotiaiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna kuutoskaupunkien osalta hieman (1,4 %), mutta väheni koko maan osalta 1,8 prosenttia (1 587 lasta). Vuonna 2025 alle 3-vuotiaiden määrä kasvoi kaikissa muissa kuutoskaupungeissa paitsi Vantaalla ja Oulussa. Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä 32,7 prosenttia oli vuoden lopussa alle 3-vuotiaita.
Väestörekisteritietojen mukaan kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä 26,1 prosenttia (27 990 lasta) oli vieraskielisiä vuoden 2025 lopussa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asui vuoden 2025 lopussa lähes kaksi kolmasosaa koko Suomen vieraskielisestä 1–6-vuotiaasta väestöstä. Vieraskielisten osuus varhaiskasvatusikäisistä vaihteli Oulun 8,8 prosentista Vantaan 38,5 prosenttiin vuoden 2025 lopussa. Osuudet ovat selvästi korkeimmat pääkaupunkiseudulla ja Turussa.
Kotoutumislain (KOTO-laki) vaikutukset varhaiskasvatuksen toimintaan
Kotoutumislaki tekee varhaiskasvatuksesta entistä keskeisemmän ja velvoittavamman osan kotoutumista – erityisesti perheiden ensimmäisenä palveluna ja yhteistyön solmukohtana. Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli suomen tai ruotsin kielen oppimisen tukemisessa, lasten hyvinvoinnin edistämisessä ja perheiden kotoutumisen vahvistamisessa. Lain tavoitteiden mukaisesti varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä huoltajien sekä muiden viranomaisten kanssa, jotta lapsen kasvua, oppimista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä voidaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Syntyvyys kuutoskaupungeissa
Vuonna 2025 kuutoskaupungeissa syntyneiden lasten määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa syntyvyys oli maan keskiarvoa korkeampaa, kun taas Helsingissä, Tampereella ja erityisesti Turussa syntyvyys jäi selvästi matalammaksi. Suurin kokonaishedelmällisyysluku oli Espoossa (1,43) ja pienin Turussa (1,03). Vuosi 2025 kuitenkin katkaisi kuutoskaupungeissa useita vuosia jatkuneen laskusuunnan.